SM-knock-outin rinnalla käytiin myös kansallinen Helsinki O-Games, tänä vuonna sekin sprinttikilpailuna. Aurinkoisessa, joskin viileässä toukokuisessa säässä käyty kilpailu keräsi reilut 400 osallistujaa. Munkkiniemen ala-asteen piha-alue tarjosi hyvän paikan kilpailukeskukselle, ja ympäröivän alueen kartoille saivat ratamestarit piirrettyä kelpo radat niin nuorille kuin iäkkäämmillekin sprinttisuunnistajille.
Hyvinkään Rastin leidit Erja Raiko ja Raili Liimatainen olivat tyytyväisiä aamupäivän ratoihinsa D70- ja D65 -sarjoissa, vaikka Raili kertoikin tehneensä ison virheen. Iltapäivän kilpailussa tuli kuitenkin onnistuminen ja tunnelmat omasta kisapäivästä jäivät plussan puolelle.
– Radat olivat selkeitä eikä niissä ollut turhaa kikkailua. Kielletyt alueet olivat järkeviä ja hyvin merkattuja. Sää olisi voinut olla vähän lämpimämpi, naiset naurahtivat yhdessä tuumin.
MS Parman Eija Koskivaara oli HOGissa vasta kevään toisella juoksulenkillään ja samalla kauden ensimmäisessä sprinttikisassaan.
–Aika mukava oli (rata), ei liian paha, takavuosien huippusuunnistaja kommentoi. Hän jäi harmittelemaan heti kakkosrastille tekemäänsä virhettä, mutta muuten nainen oli tyytyväinen rataan ja omaa suoritukseensa.
Positiivisissa tunnelmissa olivat myös OK Trianin Heikki Frilander ja Raisu Lumouksen Kasperi Launis. He lähettivät terveisensä ratamestarille H55- ja H60 -sarjojen radoistaan.
– Ihan hyvät radat omalle kunnolle, ehkä jokin teknisempi pätkä olisi voinut vielä olla.
D12-sarjassa suunnistaneen EsSu:n Miina Kankaanpään päivä sujui hienosti, sillä aamupäivän kisasta irtosi 2. sija ja iltapäivällä voitto. Miinan mukaan suunnistus oli helppoa ja reitinvalinnoissa oli tarjolla pääosin vain yksi selkeä reitti, jossa täytyi vain valita kummalta puolelta rakennukset kiertää.
– Kisoista jäi kiva fiilis. Koulun pihalla keksittiin kavereiden kanssa hyvin tekemistä kun oli pitkä aika starttien välillä, Miina kertoo ja jatkaa – Ehdin seurata sivusilmällä myös SM-sarjoja. Suosikkejani olivat D18-sarjalaiset Martat (Kankaanpää, Lehtinen) ja Annit (Jantunen, Mäki-Hokkonen) jotka pärjäsivät tosi hyvin, vaikka kaikilla sijoitus ei ollutkaan niin hyvä kuin olisi toivonut.
Kaksi kisaa mahtui siis vallan mainiosti samalle alueelle ja tarjosi monenlaista seurattavaa paikalle saapuneelle yleisölle. Helsingin Suunnistajat järjestävänä seurana oli saanut jalkeille ison joukon talkoolaisia, jotka onnistuivat tehtävissään hyvin ja iloisella ilmeellä loppuun asti. Järjestelyt toimivat eikä ongelmia ainakaan aamupäivän aikana ollut kuulunut kilpailunjohtaja Pekka Väisäsen korviin.
Teksti: Riikka Ahoniemi