Lajiperheen uusin tulokas
2015 Kansainvälinen Suunistusliitto (IOF) päätti erottaa metsä- ja sprinttisuunnistuksen omiksi lajeikseen, joissa järjestettäisiin kansainväliset arvokilpailut vuorovuosin. Sprinttisuunnistukseen tarvittiin kuitenkin uusi kilpailumuoto henkilökohtaisen matkan ja sekasprinttiviestin lisäksi.
Vuoteen 2018 saakka testattiin eri maissa erilaisia kisaformaatteja ja lajiväeltä saadun palautteen perusteella tehtiin muokkauksia ja hiottiin sääntöjä. Lopullisen nimensä kilpailumuoto sai yleisöäänestyksen ja Kansainvälisen Suunnistusliiton valtuuston päätöksen pohjalta.
Samana vuonna järjestettiin ensimmäinen virallinen knock-out -kilpailu suunnistuksen maailmancupin osakilpailussa Prahassa. Tuolloin naisten kilpailun voitti Sveitsin Judith Wyder ja miesten kilpailun Tsekin Vojtech Kral.
2020 Knock-out-sprintti oli ensimmäisen kerran MM-kisojen ohjelmassa.
Tänä vuonna maailmanmestaruuksista kilpaillaan heinäkuussa Edinburghissa, Skotlannissa. Miehissä hallitseva maailmanmestari Matthias Kyburz valmistautuu olympialaisten maratonille, joten häntä tuskin nähdään mestaruutta puolustamassa. Naisten puolustava mestari, Ruotsin Tove Alexandersson, sen sijaan lienee yksi vahvimmista mestarisuosikeista myös tämän vuoden kilpailuissa.
Suomessa historian ensimmäiset knock-outin suomenmestaruudet jaettiin viime vuonna Tampereella.
Kilpailun kulku
Aamulla kilpailijat juoksevat karsinnan kolmessa ryhmässä, joista yhteensä 36 kilpailijaa pääsee erävaiheeseen.
Erävaiheessa kilpaillaan alkuerät, välierät ja finaali. Jokaisessa erässä on kuusi kilpailijaa, jotka lähtevät radalle samaan aikaan ja maaliintulojärjestys ratkaisee sijoituksen erässä. Jokaisesta erästä kolme parasta jatkaa seuraavaan vaiheeseen.
Jotta knock-out ei olisi pelkkä kaupunkijuoksukilpailu, on käytössä erilaisia ratavaihtoehtoja, joista juoksijat eivät tiedä etukäteen. Radoilla voi olla ns. perhoshajontoja, kilpailijat saattavat saada valita itse ratansa katsottuaan karttaa 20 sekuntia tai sitten hajontaa ei ole lainkaan.
Knock-out-sprintissä yksittäinen suoritus kestää vain noin 6–10 minuuttia, mutta finaaliin saakka etenevillä urheilijoilla startteja tulee päivän aikana neljä. Kilpailumuoto vaatii siis paitsi nopeutta ja sähäkkyyttä myös kestävyyttä.
Erien väliin jäävän ajan kilpailijat viettävät suurimmaksi osaksi karanteenialueella, jossa kännykän käyttö on kiellettyä.
Keitä kannattaa seurata?
Sm-knock-outissa on ainoastaan pääsarjat W21 ja M21 sekä nuorten sarjat D18 ja H18. Muut kilpailevat kansallisen sprinttikilpailun.
Järjestävän seuran suunnistajista pääsarjoihin saa osallistua vain maailman rankingissa 200 tai kotimaan rankissa 50 parhaan sprinttisuunnistajan joukkoon sijoittuvat urheilijat.
Miehissä seurantaan kannattaa ottaa viime vuoden mitalistit Eero Heinonen, Teemu Oksanen sekä järjestävän seuran Helsingin Suunnistajien Otto Kaario. Unohtaa ei toki pidä niin ikään järjestävän seuran Tuomas Heikkilää (sprinttisuunnistuksen EM-hopea 2023) ja Olli Ojanahoa (pitkän matkan MM-pronssia 2023).
Kilpailussa on mukana myös kovia ulkomaisia nimiä, jotka eivät kilpaile SM-titteleistä mutta tavoittelevat jaossa olevia WRE (maailman ranking) -pisteitä. Heistä mainittakoon ainakin Mathieu Perrin, joka oli viime vuoden SM-knock-out -kilpailun toinen.
Naisissa puolestaan Venla Harju, Maija Sianoja sekä Aino Mänkärlä puolustavat varmasti viimevuotisia mitalisijojaan ankarasti, mutta Marika Teini, Inka Nurminen sekä Tereza Janosikova (tsekki) eivät tule päästämään heitä helpolla.
Mutta koska kyseessä on knock-out, vähenevät kilpailijat päivän edetessä ja ennen klo 17.00 tiedämme ketkä kuusi kilpailijaa miehissä ja naisissa taistelevat finaaleissa voitosta.
Teksti: Riikka Ahoniemi